Olen pohdiskellut tässä sitä, että millainen suhde minulla on omiin koiriini?
- Ystävyyssuhde? Ei se voi olla tämä, vaikka niin haluaisinkin. Hyvässä ystävyyssuhteessa ei toivon mukaan ole hierarkioita. Tässä selkeästi on. Koirani ovat riippuvaisia minusta ja minä päätän asiat niiden puolesta hyvinkin usein.
- Vanhemmuussuhde? Ei se ole tämäkään, koska suhtaudun omiin lapsiini kuitenkin eri tavalla kuin koiriini. Lisäksi vanhemmuuden tehtävä on kasvattaa lapsia, jotka pystyvät irtautumaan kodistaan aikuistuttuaan.
- Johtajuussuhde? No ei se ole tämäkään. Eivät nämä ole meillä töissä. Enkä halua määrätä kaikkea, mitä niiden elämässä on. Pidän tätä vanhanaikaisena tapana hahmottaa asiaa. Lisäksi haluan olla koirieni kanssa tasa-arvoisempi kuin perinteinen johtajuusajattelu on.
- Hyväksikäyttösuhde? Tätä en halua ajatellakaan. Mikään suhde ei saisi perustua siihen, että toista käytetään hyväksi omien tarkoitusperien saavuttamiseksi. Tätähän monesti on ihmistenkin väliset suhteet.
Zeus (olin oppinut jo jotain noudon kouluttamisesta)
En tiedä, mikä on oikea sana siihen, mutta jotain vanhemmuuden ja ystävyyden väliltä se on tunnelmaltaan. Rakkautta siinä on varmasti. Miten kohtelen koiraa, johon suhtaudun siten?
- Annan sen tehdä valintoja itse turvallisuuden rajoissa
- En pakota sitä mihinkään, ellei se ole täysin pakollista esim. eläinlääkärikäynnit
- Annan sen toteuttaa lajinomaisia käytöksiään sikäli kuin se on sallittua ja turvallista
- Huolehdin, että se saa liikuntaa ja virikkeitä
- Huolehdin, että se saa lepoa
- Huolehdin, että se saa hoitoa
- Ruokin sitä niin, että se saa ruokinnasta tarvitsemansa ja vaihtelua ruokaansa
- Katson, että sen ei tarvitse pelätä mitään
- Sen ei tarvitse kokea fyysisiä rankaisuja (hihnakorjauksia, korvasta repimisiä tms.)
- Sen ei tarvitse kokea pahaa mieltä johtuen kouluttamisesta tai muusta käsittelystä
- Huolehdin, että sillä hyvä mieli koulutettaessa
- Käytän palkitsemista koulutettamisessa
- Pohdin eettisiä asioita eläinten käsittelyssäni
Miinan kanssa jahdissa
Miten se hyvä suhde luodaan? Yllä olevat asiat ovat hieno alku. Usein kokeneet koiranomistajat suhtauvat hymähdellen tai ylimielisesti siihen, että tuoreilla tai tuoreahkoilla koiran omistajilla on haasteita koiriensa kanssa. Todetaan, että heillä on johtajuusongelma tai eivät osaa olla koiransa johtajia. Tämä on olkiukko, joka "dissaa" onnetonta aloittelijaa. Haaste on se, että he eivät tiedä, että miten koiraa tai ongelmia ratkotaan. Ongelmia ei ratkota sitä, että ollaan enemmän "johtajia". Mitä ikinä se tarkoittaakaan? Se ei sisällä informaatiota, eikä ole ratkaisu. Tässä on muutamia ajatuksia:
- Päätetään etukäteen, että miten halutaan, että koira käyttäytyy ja keskitytään siihen: palkitaan oikeaa käytöstä systemaattisesti, kunnes se on vahva. Eli keskitytään siihen, mitä halutaan.
- Hallitaan koiran ympäristöä: ei viedä tilanteisiin, joissa ei voi onnistua (esim. luoksetulo)
- Koulutetaan koira ensin tilannetta varten ennen kuin koulutetaan tilanteessa
- Estetään väärät toistot
- Pohditaan sitä, mikä palkitsee koiraa ja mikä on palkkion suunta (jos koira palkkaantuu vain asioista, jotka ovat pois päin ohjaasta, niin pitää miettiä, miten se saadaan muuttumaan)
- Valjastetaan ruokinta koiran kouluttamiseen: ruokakupillisessa saattaa olla satoja pieniä vahvisteita (jos ei kerran tule luokse, niin vahvistaan sitä luoksetuloa systemaattisesti ruokailun yhteydessä)
- Ollaan oikeudenmukaisia ja reiluja ja unohdetaan olkiukot: se vittuilee tai koittaa päästä johtajaksi
- Tarkkaillaan koiran tunnetilaa kussakin tilanteessa (esim. rauhallinen vs. kiihtynyt => kiihtynyt ei ota vastaan mitään)
- Huolehditaan aktiviteetin ja rauhallisen olon tasapainosta (usein kiihtyneen ja yliaktiivisen koiran elämästä ei puutu aktiviteettia vaan rauhaa).
- Hankitaan valmentaja, jolla on ratkaisuja ei pelkästää kritiikkiä (oli tämä valmentaja sitten kasvattaja, ystävä tai ammattilainen)
- Pohditaan rankaisun ja palkkion suhdetta koiran elämässä, mikä motivoi sitä
- Pohditaan sitä, että mikä on minun koirani persoonallisuus: yksikään niistä ei ole samanlainen toistensa kanssa. Rento-Reginaa ei voi kouluttaa ja pitää ihan samalla tavaalla kuin Pessimisti-Pertsaa.
- Annetaan itsellemme anteeksi virheet eikä heitellä niistä tuhkaa päällemme
- Eikä syyllistetä koiraa niistä!
Omien koirien kohdalla on jokaisen kanssa tullut eteen asioita, joissa pitänyt pohtia pitkään ja hartaasti. Jokainen niistä on opettanut uusia asioita ja pannut oppimaan uutta. Jokaisen kanssa on tehty jotain "virheitä". Tämä on pitänyt nöyränä. Koiran omistaminen ja kouluttaminen on polku, jossa ei koskaan tulla valmiiksi tai tiedetä kaikkea.
Tämä koira (Tarkku) opetti enemmän metsästämisestä kuin loput yhteensä.
kuva Tiina Karlström
Aihetta sivutaan tällä luennolla, jonka tallenne on ostettavissa: