Ihannekoira etsimässä 1

Koiran persoonallisuus on kiehtova asia. Se on ollut itselleni hyvin tärkeä kiinnostuksen kohde jo parikymmentä vuotta. 

Persoonallisuus (arkikielessä luonne) tarkoittaa jokaiselle yksilölle ominaista  tuntemisen, toimimisen ja käyttäytymisen tapaa, joka kehittyy jo pentuvaiheessa. Persoonallisuuden perustan muodostaa kunkin yksilön temperamentti suhteellisen pysyvine piirteineen ja taipumuksineen. Persoonallisuus on siis tapa hahmottaa ja tulkita ympäristöä sekä toimia tulkintojen mukaan. Itseasiassa olemme koiriemme kanssa tässä enemmän samanlaisia kuin erilaisia

Persoonallisuutta pidetään melko pysyvänä kokonaisuutena. Se voi kuitenkin muuttua erilaisten kokemusten ja tapahtumien myötä. Esimerkiksi itsehillintä tai rohkeus ovat piirteitä, joihin on mahdollista jossain määrin vaikuttaa mm. kouluttamalla. Pitkään jatkunut stressi voi saada myös rauhallisen koiran muuttumaan arvaamattomaksi. Persoonallisuus on siis myös joustava. Personaalisuuteen vaikuttaa genetiikka, epigenetiikka, kokemukset ja ympäristö. Kaikkea ei voida laittaa genetiikan piikkiin, sillä tiedetään, että varsinkin pentuvaiheen kokemukset vaikuttavat syvästi koiraan. 

Persoonallisuuskategoita ei vielä ole saatu täysin vakiinnutettua koirien käyttäytymistutkimuksessa. Tutkimuksessa on käytetty ainakin seuraavia:

  • pelokkuus - rohkeus
  • ystävällisyys
  • aktiivisuus
  • aggressiivisuus
  • yhtetystyöhalukkuus
  • alistuvuus - dominoivuus
  • impulsiivisuus - itsehillintä
  • metsästyskiinnostuneisuus

Lisäksi vaikuttaa siltä, että ihmisten tunnollisuus-kategoria saattaa hyvinkin olla olemassa myös koirilla. Lisäksi koiran kognitiiviset ominaisuudet vaikuttavat koiran persoonallisuuteen.

Kognitio käsittää ne sisällöt ja prosessit, millä koira kerää, kokee, tulkitsee, ja ymmärtää tietoa, mitä ympäristö tuottaa.  Käytännössä tämä esim. tarkkaavaisuutta ja aistihavaintojen käsittelemistä, oppimista, muistiin painamista ja muistista palauttamista, päättelyä, ajattelua, ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa. 

Miten näitä voidaan mitata? 

  • omistajan omat havainnot 
  • kyselytutkimukset (esim. C-BARC)
  • luonnetestit ja MH-kuvaukset (ensimmäistä ei ole tieteellisesti validoitu), jotka mittaavat rohkeutta
  • rodunomaiset kokeet, jotka usein mittaavat metsästyskäyttäytymisketjun osia ja koulutuksen onnistumista
  • smartDOG-testit, jotka mittaavat mm. kognitiota, impulsiivisuutta, yhteistyöhalua

Mittaamistulokseen vaikuttaa aina, miten testi on rakennettu ja mihin kyseinen testi perustuu. Osa testeistä ja kokeista perustuu tutkittuun tietoon ja osa taas kokemukseen. Osa niistä perustuu arvioijan subjektiiviseen näkemykseen ja kokemukseen. Osa taas perustuu käytöksen kuvaamiseen ja osa mitattuun dataan, jota voidaan vertailla.

Teen tästä artikkelisarjan, joten stay tuned!

Voit myös kuunnella podcastini aiheesta:

 

Aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia