Yksi suurimmista haasteista koiran koulutuksessa on kriteeri ja sen asettamisen vaikeus. Myös kriteerin edestakainen seilaaminen vaikeuttaa kouluttamista todella paljon.
Mikä on kriteeri? Se tarkoittaa ennalta päätettyä tehtävän suoritustasoa eli sitä, mitä ohjaaja haluaa koiran tekevän. Esim. Istumisessa aloitetaan siitä, että takapuoli osuu lattiaan.
Koulutuksen edetessä kriteeriä nostetaan: koiralta odotetaan nopeampaa ja nopeampaa istumista. Sitten ruvetaan lisää kestoa ja etäisyyttä jne. pikkuhiljaa.
Kun lähtee harjoittelemaan jotakin, niin aivan ensimmäisenä pitää miettiä kriteeri. Mitä minä haluan koiralta? Mikä on se, mitä palkkaan? Oppimisen kannalta on kriittistä se, että koira ymmärtää, mistä suorituksesta maksu tulee.
Kriteeri ei saa seilata. Tämä tarkoittaa sitä, palkitaan milloin mistäkin suorituksesta ja ostetaan koiralta kriteerin tason alapuolella olevia suorituksia. Tämä saa koiran alisuoriutumaan tai hämmentymään.
Kriteerin vaikeutta pitää arvioida koko ajan. Joskus sitä pitää laskea, jotta voidaan taas kohta nostaa. Ympäristön häiriöt ja yleistämisprosessi voivat aiheuttaa laskemisen tarpeen. Rehellinen analyysi on aina kohdallaan.
Tähän aiheeseen liittyy olennaisena osana palkkio ja sen poisto (positiivinen vahvistaminen ja negatiivinen rankaisu). Palkkiota ei tule, jos koira ei yllä kriteeriin. Tämä saa koiran yrittämään enemmän (Huom! Vain jos kriteeri ei ole liian korkealla!)
Eikö palkkion poisto ole epäreilua? Ei, epäselvä kriteeri on epäreilumpaa!