Sananen laukauksesta

Sananen laukauksesta

Lintukoirarotujen yksilöt ovat todella harvoin aidosti paukkuarkoja, mutta kyllä niidenkin kanssa voi tulla vaikeuksia, jos ohjaaja ei yhtään uhraa ajatusta laukaukseen totuttamiseen. Olen nähnyt monta sellaista koiraa, joka stressaantuu laukauksen ja tilanteen muodostamasta stressistä. Esim. on jokin ryhmäkoulutus/-treeni ja koira kokee stressiä tilanteesta. Siihen kun lisätään laukaus, niin koira alkaa yhdistämään epämiellyttävän stressin laukaukseen. Tätä emme luonnollisesti halua. Emme kuitenkaan voi estää koiraa yhdistämästä asioita toisiinsa, vaikka ne ovat meille epäedullisia. Yhdistämistä ei voi myöskään ennustaa. Tämän vuoksi on tärkeää, että koira totutetaan laukauksiin kunnolla ennen, kuin treeneissä yhdistetään siihen mitään muuta.


Laukauksesta tulee tehdä koiralle positiivisen neutraali. Tarkoitan tällä sitä, että laukaus yhdistetään rauhalliseen ja rentoon mielentilaan. Koira oppivat kyllä myöhemmin, mitä se oikeasti tarkoittaa. Koiran tulee kuulla satoja ellei tuhansia laukauksia, joihin ei liitä mitään erityistä merkitystä. Tällöin laukauksista tulee koiralle "business as usual" eli peruskauraa.

Omien koirien kanssa olen tehnyt niin, että olemme menneet piknikille ampumaradalle. Olen pilkkonut makkaran pieniksi suupaloiksi. Ensin olen ajanut radan portin ulkopuolelle ja pannut auton parkkiin. Koira on istunut autossa ja se on saanut makkaranpalasen jokaisesta laukauksesta. Kun makkara on syöty, niin olemme ajaneet kotiin. Yhden session aika se on saattanut kuulla 100 laukausta. Seuraavalla kerralla olemme ajaneet lähemmäksi ja sitten lähemmäksi, kunnes olemme kuunnelleet paukkuja ihan ratojen vieressä. Tässä vaiheessa koiran on kuullut monta sataa laukausta ja yhdistänyt tilanteen syömiseen. Syövä koira ei voi olla kovin stressaantunut.


Tämän vaiheen jälkeen voidaan koira ottaa autosta ja alkaa tekemään jotain pientä harjoitusta esim. istumisia. Tavoitteena on, että koira pystyy tekemään töitä, vaikka ympärillä paukkuu. Tahtotilana on edelleenkin, että koira on rauhallinen ja toimintakykyinen ja se säilyy.

Kasvattaja voi aloittaa jo pikkupentuvaiheessa totuttamisen ääniin soittamalla vaikka Youtubesta hiljaisella volyymillä erilaisia ääniä. Toinen vaihtoehto on, että käyttää siihen suunniteltua CD-levyä. Näin pennut saavat hyvän alun aiheeseen, sillä aina on kasvatinomistajia, jotka "unohtavat" tehdä asialle jotain.

Kun laukaus on yhdistynyt koiralle rauhalliseen olotilaan, sitä voidaan alkaa yhdistämään pysähtymiseen. Laukaushan on yksi viidestä signaalista, joka merkitsevät pysähtymistä. Laukaus voidaan yhdistää myös noutoharjoituksiin esim. launcherin välityksellä. Tämä on erityisesti noutajille, mutta tässä tulee olla huolellinen, jotta eivät yhdistä sitä suoraviivaisesti noutoon (paukkunouto). Spanielit ja seisojat opettaisin ensi huolellisesti siihen, että laukaus _ei_ merkitse noutoa, vaan pysähtymistä. Sitten sen jälkeen voi opettaa sen merkitsevän _ehkä_ myös noutoa.

Mikäli koira alkaa väistämään laukausta, niin on vastaehdollistamisen aika. Tämä tarkoittaa sitä, että koiralle opetetaan erikseen, että laukaus on mukava asia. Parhaiten tämä tehdään siten, että koira viedään niin lähelle ampumarataa, että laukauset kuuluvat juuri ja juuri.  Tämä saattaa tarkoittaa kilometrejä. Koira ei saa osoittaa minkäänlaisia hermostumisen merkkejä. Mikäli näin on, on se vietävä vielä kauemmaksi. Tarkkaile koiran reaktioita haukan silmin. Tee jotain, mistä koira todella pitää. Syökää herkkuja, leikkikää, treenatkaa noutoja. Pääasia on, että koiralla on kivaa. Näin tämä yhdistyy laukauksen ääneen yhdistyy hyvä olotila. 

Tämä tulee tehdä kuurina: yhdellä kerralla ollaan yhdellä etäisyydellä. Pidetään hauskaa ja ajetaan kotiin. Seuraavalla kerralla ajetaan hieman lähemmäksi ja toistetaan kuvio. Tarkkaillaan koiran käytöstä: niin kauan kuin se on iloinen ja rento, on hyvä. Jos huolestuminen nousee, niin silloin ollaan edetty liian reippaasti. Tällöin on usein palattava alkuun.

Kommentit

Takaisin blogiin