Sanoilla on merkitystä myös suhteessa koiriin.

Olen viime aikoina perehtynyt dialektiseen käyttäytymisterapiaan ja pohtinut kuinka hyvin se sopii myös koirien kanssa toimiseen. Sanoilla ja tunteiden tunnistamisella on merkitystä. Olen itseni kohdalla huomannut esim. etten osaa kunnolla tunnistaa pettymystä.

Sanat viestivät tunteista. Asioiden sanottaminen vaikuttaa meidän tunteisiin suhteessa itseemme ja ympäristöömme. Jos meidän sisäinen puhe on tuomitsevaa, niin se heijastuu meidän toimintaamme.

shutterstock

Dialektisessa terapiassa pyritään oppimaan tunnistamaan tunteita ja puhumaan niistä neutraalisti tai positiivisesti. Samoin siinä pyritään kuvaamaan tapahtumia neutraalisti tai positiivisesti. Se kuinka me sanotetaan asioita, vaikuttaa meidän reaktioihin ja valintoihin. Tästä esimerkkinä voisi olla:

Pentu hyppii ihmisen päälle:

  • negatiivinen: koira käyttäytyy sopimattomasti ja sitä pitää rangaista
  • neutraali: Koira ei osaa pyytää ihmisen huomiota ihmiselle sopivalla tavalla. koira on innostunut ja hyyppii ihmistä vasten. Tämä on koira luotaista käytöstä.
  • postiivinen: koira on motivoitunut ihmisestä ja siksi hakee huomiota osaamallaan tavalla.

Ratkaisut:

  • negatiivinen: koira tönäistään pois käsin tai polvella (positiivinen rankaisu)
  • neutraali: koira opetetaan hyppimisen asemesta istuen pyytämään huomiota
  • positiivinen: opetetaan toinen käytös koiralle ja ollaan iloisia siitä, että koiralla on motivaatiota ihmistä kohti ja käytetään sitä hyödyksi koulutuksessa.

Tämän harjoituksen voi viedä mille tahansa koira (aikuisen/lapsen) käytökselle ja pyrkiä katsomaan, miten se vaikuttaa meidän toimintaan ja ratkaisuihin. Tämä saa myös aikaiseksi sen, että näemme paremmin sen, mikä on lopputuleman kannalta parempi.

Paljon kuulee sitä, että koiran tekemisistä puhutaan vittuiluna, perseilynä, sikailuna, keskisormen näyttämisenä. Tämä  sisältää negatiivisen vinouman ajattelussamme. Kuitenkin, kun kuvailemme tilannetta neutraalisti tajuamme, että koira tekee sitä, mikä on sen mielestä kannattavaa ja mitä se osaa sillä hetkellä. Kun sanotamme sen näin, näemme siinä ratkaisun: koiraa pitää kouluttaa enemmän ja motivaation suuntaa pitää pohtia.

Sanottaminen:

  • negatiivinen: koira perseilee
  • neutraali: koira tekee niin kuin sillä hetkellä osaa ja laskee kannattavaksi
  • positiivinen: koiran motivaatio suuntautuu toisaalle ja siitä seuraa tätä

Ratkaisut:

  • negatiivinen: koiraa pitää rankaista perseilystä
  • neutraali: koiraa pitää kouluttaa enemmän
  • positiviinen: koiran motivaatio ja taitotaso pitää ottaa huomioon koulutuksessa ja käyttää motivaation suuntaa hyödyksi

shutterstock

Se miten sanotamme nämä asiat vaikuttaa suoraan tunteisiimme halusimme tai emme. Siksi tulisi aina pohtia sitä, että mitä sanavalintoja käytämme itsestämme, toisistamme, koiristamme, tapahtumista jne.

Tämän voi vetää suoraan myös siihen, kuinka puhumme itsellemme esim. kisatilanteessa epäonnistumisen:

Sanottaminen:

  • negatiivinen: olen huono koiranohjaaja ja en osaa mitään ja tästä ei tule mitään.
  • neutraali: tämä ei nyt onnistunut, pitää harjoitella lisää.
  • positiivinen: otan opikseni ja pystyn kehittymään.

Aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia

  • Mitä me tarvitaan noutoon?
    Mitä me tarvitaan noutoon?

    Palataanpa taas taitoihin ja tunnetiloihin, joita tarvitsemme noutoon.   Tarvitsemme:  Intoa tehtävään Paikoillaan ...

  • Apua! Se puree!
    Apua! Se puree!

    Koiranpennut purevat. Se on fakta! Jotkut purevat ihan järkyttävän paljon ja toiset hyvin vähän. Puremisen määrä vaih...

  • Koirien värinäön erilaisuudesta
    Koirien värinäön erilaisuudesta

    Koirien näkö on erilainen Mitä yhteistä on Pohjoismaisilla lipuilla ja hyvillä markkeerausdameilla? Koira näkee ne m...