Silmä- vai nenäkoira?

Nämä ovat itse keksittyjä termejä kuvaamaan asiaa, mikä on pohdituttanut minua jo jonkin aikaa. Voi toki olla, että muutkin käyttävät näitä, joten en vaadi "omistajuutta" näille termeille :D.

Silmäkoira on siis sellainen, jolle silmien käyttö ja kontaktin etsiminen on ensisijaista ja hyvin palkitsevaa. Omista kotona olevista koirista urokseni Eddie on sellainen. Siksi kai se on niin palkitseva. Se ei ole koskaan kaukana ja se tulee jatkuvasti hakemaan kontaktia maastossa ja tehtävissä. Spanielin omistajana rakastan tätä ominaisuutta. Olen koiran universumin keskipiste ja se palkitsee minua eniten koko harrastamisessa.

Nenäkoira taas on koira, jolle hajut ovat kiinnostavinta ja siten palkitsevinta maailmassa. Ne laukkaavat ympäriinsä "imailemassa" tuoksuja ja saattavat jopa vaipua hajuihin. Tällaisia koiria minulla on kaksi kotona olevista koirista: Miina ja Ninni. Niiden kanssa on pitänyt miettiä, että miten se nenä otetaan hallintaan, ettei ne hajut vie koiraa enemmän kuin ohjaaja. Joku voisi sanoa, että olet ottanut hajutyöskentelyyn tarkoitetun rodun, kestä se!

Nythän voisimme lähteä miettimään tätä kahdesta suunnasta: 

• rankaisun kautta => miten rankaisen koiraa siitä, että se esim. luoksetulon yhteydessä pysähtyy haistelemaan? Miten saan sen lopettamaan?
• palkitsemisen kautta => miten saan palkitsemalla koiran tulemaan suoraan luokse käymättä haisteluruudun kautta (monopolivitsi)? Miten saan sen tekemään muuta?

Ensimmäinen ei nyt käy kysymykseen, koska en kouluta koiriani rankaisun kautta. Pyrin minimoimaan positiivisen rankaisun koirieni elämästä. Täysin sitä ei voi kukaan poistaa.

No miten sen voisi tehdä?

1. Palkkion laadun tulee olla kohdallaan: sinulla pitää olla valuuttaa, jota koira tavoittelee. Se valuutta voi olla ihan mitä tahansa, ei siis tarvitse olla karkkia. Pointti on koiran tavoittelu!
2. Opetetaan tehtävä (mikä se nyt lienee) sille niin hyvin, että se toimii kuin se kuuluisa entinen "junan vessa". Tulee suoraan selkärangasta ilman sen kummempaa ajattelua.
3. Hallitaan ympäristöä: treenataan ensin helpossa ympäristössä ja sitten viedään vaikempiin.
4. Opetetaan luopuminen koiralle vahvaksi. Myös hajuista voidaan luopua.

Alla teemme Ninnin kanssa nenä ylös-harjoitusta, jossa tarkoitus on opettaa koiralle temppu "keskeytä haistelusi". Jotta voit tehdä tätä, sinulla tulee olla jokin vihje vahvana koiralle. Esim jätä, istu tms. Minä käytän istu-vihellystä, koska haluan nenän oikeasti ylös ja se on opetettu koiralle vahvaksi muutenkin. Haluan, että nenä nousee aina kun pyydän. Sitten kun tämä onnistuu keinotekoisesti karkilla, niin viedään tämä maastoon riistan hajuille ja testataan toimintaa. Jos toimii niin hyvä, jos ei niin sitten vaan lisätään treeniä. Ninnille tämä on tuttu harjoitus, joten se ennakoi videolla pillin vihellystä, mikä ei suinkaan ole huono juttu.