Varo sammumista!

Varo sammumista!

Hyvin alkanut harjoitus menee pieleen? Koira turhautuu? Jokaisen eläimen (tai ihmisen) kouluttajan tulisi olla tietoinen sammumisesta ilmiönä. Sillä se vaikuttaa usein haitallisesti harjoitteluun tiedostettiin sitä tai ei. Sammuminen tarkoittaa vahvisteen pois jäämistä ja siitä seuraa käytöksen sammuminen. Tai sitten ei... jos eläin saa sinne sekaan yhdenkin vahvisteen. Tällöin ollaan jälleen vahvistamisen polulla.

Kuvittele itsesi virvoitusjuoma-automaatille. Syötät sinne rahaa ja painat napista. Ei tule mitään. Painelet lisää nappia, katsot luukkuun, rynkytät sitä ja nappia. Lopuksi lyöt ja potkaiset konetta ennen kuin hylkäät homman. Ensin olet optimistinen, sitten ihmettelet, turhaudut, turhaudut lisää, saat sammumispurkauksen ja et enää koskaan osta ko. automaatista mitään. Käytöksesi on sammunut. MUTTA! Ajattelepa: jos olisit tuon vaivan jälkeen saanutkin juomasi, niin olisit oppinut, että automaattia pitää pahoinpidellä. Käytöksesi kohti automaattia on siis vahvistunut, mutta siinä on vähintäänkin ripaus pientä karvautta.

Sammuminen on monimutkainen kokonaisuus. Mutta seuraavat asiat pätevät:

  • vahvisteiden määrä vähenee merkittävästi tai lakkaa
  • kriteeri on noussut usein merkittävästi
  • eläin turhautuu: ääntelee, hyppii vasten, poistuu paikalta, puree ohjaajaa tai välineitä, kaivaa, haistelee jne.
  • opeteltava asia alkaa heikkenemään
  • sammumispurkaus ennen sammumista eli rajumpaa turhaumaan liittyvää käytöstä
  • käytöksiä on vaikea sammuttaa. Metsästyskäyttäytymiseen liittyviä käytöksiä varsinkin, koska ne eivät useinkaan tarvitse ulkoista motivaattoria.
  • sammumisen ilmiöt haittaavat lähes aina kouluttamista, ellei sitten ole tarkoitus aidosti sammuttaa käytöstä
  • koulutuksessa oleva käytös heikkenee ja rinnalle tulee turhaumaan liittyvää käyttäytymistä

 

 

Ajatellaanpa vaikka sitä, että haluamme kouluttaa koiralle pidon noudossa. Määritellään se: koira istuu ohjaajan edessä esine suussa x sekuntia. Tässä tärkeintä on se, että koira onnistuu koko ajan. Aloitetaan sekunnin pidosta ja edetään aluksi sekunti kerrallaan ja huolehditaan, että palkkioita tulee taajaan. Sammumiseen liittyvät ongelmat tulevat siitä, että

  • etenemme liian nopeasti (emme pääse palkitsemaan riittävän usein)
  • koira ei saa palkkiota
  • koira ei ymmärrä (miksei saa palkkiota)

Tällöin koira alkaa mahdollisesti

  • peruuttamaan tai muuten liikkumaan pois päin
  • ei tartu
  • tai muuten välttelee esinettä
  • pureskelee
  • vinkuu
  • hyppii
  • ei halua osallistua tms.

Tästä meidän pitäisi päätellä se, että nyt ohjaaja on tekemässä virhettä eli tehtävä on liian vaikea tai sitä ei ole harjoiteltu tarpeeksi. Tähän auttaa treenien parempi suunnittelu ja koiran osaamisen seuraaminen.

Virheetön oppiminen on koiraystävällinen menetelmä, jossa harjoitukset on suunniteltu koiran osaamisen mukaan ja siten, että se onnistuu (lähes) koko ajan. Ohjaaja keskittyy onnistuneiden harjoitusten palkitsemiseen eikä huomauta koiralle mahdollisista virheistä. Jos niitä tulee useampia, niin silloin tulee muuttaa harjoitusta. Harjoitellessa muutetaan vain yhtä kriteeriä kerrallaan. Em. pitoharjoituksessa: 

  • pidetään ympäristö ja häiriö samana, kunnes kesto on saavutettu
  • kriteerinnousu kohdistuu kestoon eli ohjaaja rauhassa nostaa kriteeriä sekunti kerrallaan, kunnes tavoite on saavutettu ja toistoja on riittävästi koiran osaamisen kannalta.
  • Sen jälkeen muutetaan vaikkapa ympäristöä. Koira osaa tehtävän, niin silloin on aika yleistää se.

Kun harjoittelu tehdään näin, niin koiraa ei viedä sammumiseen, jolloin tarvitse juurikaan miettiä sen haittapuolia. Kunhan tiedostaa, että ilmiö on olemassa ja se vaikuttaa, vaikka emme haluakaan. Harjoittelu aloitetaan lämmittelemällä ja teettämällä jotain helppoa tehtävää. Sitten lähdetään tekemään varsinaista harjoitusta. Muista myös jäähdytellä

Havainnoi, mitä koirasi käytöksessä tapahtuu ja katso sitä neutraalein silmin. Ei siis mitään ihmisperspektiivistä johtuvia se piruilee tai käyttäytyy huonosti. Koira käyttäytyvät, koska eivät voi muutakaan. Ne ilmentävät itseään siten. Meidän pitää ymmärtää se. Eli varo turhaumaa. Tunne koirasi tapa turhautua. Muokkaa harjoitukset niin, että onnistuu varmasti. Harjoittelussa ja harrastuksissa tarvitsemme aina optimistisen tunnetilan. Tavoittele sitä.

Vältä turhamaa kaikessa, sillä se työskentelee lähes aina sinua vastaan!

 

Takaisin blogiin